Uusien opiskelijoiden iloksi (tai kiusaksi) ekoilla viikoilla esiteltiin yrittäjyyskurssi, joka olisi periaatteessa sama kuin leiri, mutta tällä kertaa yritys perustettaisiin ihan oikeasti ja se toimisi oikealla rahalla. Yritys perustettaisiin saman alan ihmisten kanssa, joka oli helpotus. Ekojen tuntien jälkeen alkoi muodostua ryhmässämme pienempia ryhmiä, muodostaen näin seitsemän (?) yritystä.
Yrityksemme koostui yhteensä kuudesta tytöstä eripuolilta Tamperetta. Liikeideamme oli, näin lyhyesti (se on tullut kirjoitettua aivan liian monta kertaa), eläintenhoito- ja ulkoilutuspalvelujen järjestäminen. Nimeksi tuli pitkän pohdinnan jälkeen Lemmikkilomittajat NY. Hinnat halusimme pitää alhaisina, ajatuksenamme saada paljon asiakkaita, mutta toisin kävi. Loppujen lopuksi saimme vain yhden asiakkaan. Luulen tämän johtuvan mainostuksen riittämättömyydestä.
Paperitöitä saimme tehdä ympäri vuoden ja tuntui etteivät ne koskaan loppuneet. Niitä tehdessä loppui kärsivällisyys, jaksaminen ja usko omaan yritykseen. Erimielisyyksiäkin ne sai aikaan ryhmän jäsenten joukossa. Ne olivat ehdottomasti kurssin inhottavin puoli. Ei enää ikinä uudestaan!
Yrityksemme mainos |
Viimeinen tapahtuma, johon yrityksemme osallistui oli NY Aluefinaali. Finaali pidettiin Ideaparkissa, jossa meidän piti esitellä yrityksemme kiertäville tuomareille. Esityksen sai tehä, joko suomeksi tai englanniksi ja siihen tuli kuulua myös powerpoint esitys. Päätimme mennä helpomman kautta, kun usko oli vähän hukassa tolloin, ja teimme esityksen suomeksi. Powerpointtina käytimme Avoimien ovien powerpointtia, johon teimme vain pienoisia muutoksia. Esittelymme meni mielestäni hyvin ja saimme tuomareilta kehuja hyvästä liikeideasta, mutta siihen sitten jäikin.
Vuoden tullessa viimein päätökseen, oli aika tiivistää vuosi kertomukseksi ja esitellä koululle Grande Finaalissa. Grande Finaalissa jaettiin myöskin palkinnot kahdelle vaiko kolmelle hyvälle yritykselle. Palkintojen vuoksi, jos minkään vuoksi mekin jaksoimme yritystämme pyörittää. Mutta tajusimme jo puolessa välissä vuotta, ettei siitä mitään tule. Päätimme kuitenkin viedä vuoden kunnialla loppuun asti.
Pöytämme avoimissa ovissa. |
Näin tiivistettynä vuosi oli loppujen lopuksi opettavainen kokemus, vaikkakin hermoja raastava. Yrittäminen tuli entistä selvemmäksi, kuten sekin, että minusta ei yrittäjää koskaan tule. Vaikka yrityksemme ei menestynyt kilpailuissa, ei tienannut rahaa taikka mitään muutakaan, oli liikeideamme mielestäni silti toimiva. Ny Vuosi Yrittäjä kurssi on loppujen lopuksi hyvä käydä, vaikka kävisikin sen hampaita purren, sillä se antaa hyvän pohjan mahdolliselle omalle yritykselle. Mistä sitä ikinä tietää, josko joskus sekoaisi ja päättäisikin perustaa oman yrityksen. Se jää nähtäväksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti