Tutustumismatka Osaralle

Lähdimme koko luokkamme kanssa kohti Osaraa 22.3.12, tarkoituksena tutustua sikalan arkeen. Osarassa pääsimme käväisemään luomusikalassa, luomu kylmäpihattossa, lampolassa sekä hevostalleilla. Näin päivämme siellä kului:

Perille päästyämme suunnistimme heti navetta/sikala rakennukseen, jossa meille esiteltiin lypsykone. Osaralla on käytössä viisi paikkanen lypsyasema, jossa liiketunnistimet, jotka avasivat portin lehmän tullessa paikalle. Lehmillä oli kaulassa tunnistin, jonka lypsykone tunnistaa ja kertoo sitten lypsäjälle kuka on kyseessä. Käväisimme seuraavaksi katsomassa vasikoita, jotka olivat jaoiteltu karsinoihin ikäjärjestyksessä. Tämän pienen kierroksen jälkeen meidät johdatettiin sikalan puolelle.

Sikalassa meidät laitettiin heti töihin; osa siivosi ja kuivitti, osa taasen jakoi ruokaa. Ruoka oli jauhomaista, joka heitettiin veden sekaan.
Pääsimme punnitsemaan porsaita ja lukemaan niiden korvalovia; pikku porsaita nostettiin takajalasta ja sitten kiepautettiin syliin, jossa ne pysyivät paikallaan, kun toiset tulkitsi korvalovia. Tämän jälkeen possut laitettiin suureen saavin, joka roikkui puntarissa. Eivät ne siellä kauaa viihtyneet, osa yritti kiivetä saavin reunan yli takaisin maan kamaralle. Painot laitettiin ylös pieneen vihkoseen ja porsaat merkittiin punaisella kynällä.

Seuraavaksi pesimme joutilasosastolta porsitusosastolle lähteviä emakkoja. Ne pestiin veden ja harjan avulla puhtaiksi. Emakot tykkäsivät pyöriä ympyrää ja haistella jokaista meistä moneen kertaan. Pesu oli monen mielestä mukavaa, sillä ne heiluttivat häntäänsä sen merkiksi.
Kävimme porsaiden vieroitusosastolla merkitsemässä yli 24 kiloset porsaat punaisella kynällä. Nämä porsaat juoksivat karkuun kiljuen, joten homma oli hieman haastavaa. Lopulta saimme merkittyä n. 17 porsasta.
Tämän jälkeen meille kerrottiin mitä heidän luomusioille syötetään ja kuinka sikojen ruokaseokset tehdään "automaattisella" rehunsekoituskoneella.
Olimme onnekkaita kun pääsimme näkemään myös kuinka porsaille annettiin rautapistos ja korvatatuointi. Pistos laitettiin porsaan korvan taakse, jonka jälkeen tatuointi painettiin vasempaan korvaan pihdeillä, jossa oli pieniä neuloja, jotka oli kastettu musteeseen.

Sikalan jälkeen käväisimme syömässä, jonka suunnistimme lampolaan, jossa oli melkein parikymmentä tiintä uuhta. Lampaat olivat melkein kaikki kerittyjä, ja ne pysyttelivät maatuvan pehmikkeen avulla lämpöisinä. Lampailla oli mahdollisuus käväistä pihalla milloin he haluaisivatkaan, sillä toisella puolella lampolaa oli avonainen ovi, joka johti pieneen ulkotarhaan.

Lampolasta suunnistimme katsomaan pihattoa, jossa lehmät olivat. Pihalla, lähellä lypsyasemaa, oli kaksi ruokakioskia, joista lehmät pääsivät hakemaan ruokaa, silloin kuin niitä huvitti. Pihattorakennuksen keskellä oli kuulemma suuri allas, joka oli täytetty maatuvalla turve-olki sekoituksella. Lehmät olivat holsteineja ja ayshireitä. Vain muutamalla oli sarvet, joiden päät olivat tylpistetty. Joukossa oli myös yksi yksisarvinen.

Päivän viimeinen etappi oli hevostallit, joissa ei ollut hevosen hevosta, sillä kaikki ne olivat pihalla jalottelemassa. Hevosten joukossa oli poneja, yksi upea valkoinen suomenhevonen sekä filmitähtiä. Pari hevosta oli päässyt oikeen valkokankaalle elokuvaan Täällä pohjantähden alla.
Näin ollen päivä oli pulkassa ja matka kohti Ahlmania alkoi. Päivä oli mielestäni onnistunut ja opittua tuli paljon!